Tule viettämään yhteistä aikaa lapsenlapsesi kanssa taiteen ja liikunnan parissa
Lapsille rakastava yhteisö on parasta mitä voi olla. Hyvä elämä ei ole yksin tarpomista, vaan yhdessä olemista, kokemista ja tekemistä. Sitä, mitä perheyhteisö mummeineen ja vaareineen parhaimmillaan on.
Lapset
Isovanhemmat vaikuttavat positiivisesti lapsenlapsen kehitykseen ja hyvinvointiin
- Isovanhempien tukemat lapset saavat keskimäärin muita parempia tuloksia varhaisen kehityksen testeissä ja menestyvät paremmin koulussa, muun muassa kielellisesti sekä matemaattisesti
- Läheinen suhde isovanhempaan edistää lapsen sosiaalisia taitoja ja voi jopa nostaa hänen älykkyyttään
- Kanssakäyminen parantaa myös murrosikäisten nuorten psyykkistä hyvinvointia
Isovanhemmilla on aikaa kuunnella ja keskustella lapselle ja nuorelle tärkeistä asioista, sekä heidän kohtaamistaan ongelmista. Mummit ja ukit pystyvät myös antamaan lapsille ja nuorille erilaista tukea ja neuvoja, kuin omat vanhemmat.
Isovanhempien kanssa on mahdollista tehdä jotain sellaista mitä omat vanhemmat eivät osaa tai ehdi tehdä. Ukki ja mummi ovat lapsen tärkeitä leikkikavereita. He ovat aina paikalla kun tarvitaan ja jaksavat kärsivällisesti vastata lapsen loputtomiin kysymyksiin ja ihmettelyihin.
Satusilmät ovat sellaiset, että hän näkee maailman omalla ihanalla tavallaan, aivan toisin kuin miltä se näyttää kenen tahansa silmiin
Anni Swan
Isovanhemmat
Lapsenlapsi on elämän suurimpia opettajia. He opettavat läsnäolon ja kärsivällisyyden taidon, sekä vilpittömän rakkauden ja tarttuvan ilon, jolla ei ole rajoja. Lapset ovat linkki täysin uuteen toisenlaiseen maailmaan ja uusiin ajatuksiin.
Isovanhemmuudessa on parasta, kun voi olla lapsenlapsille yhdessä ja välillä yhdelle kerrallaan se erityinen aikuinen, joka voi olla 100 % vain lasta varten.
Lastenlastensa kanssa aikaa viettävät isovanhemmat ovat tutkimusten mukaan ikäisiään paremmassa henkisessä ja fyysisessä kunnossa. Lasten elämään osallistuminen voi tuoda isovanhempien elämään sisältöä, joka auttaa heitä pysymään pidempään terveinä. Moni ukki ja mummi tunteekin olonsa pirteämmäksi ja nuoremmaksi lapsen seurassa. Lasten satujen ja tarinoiden kautta, voi muistua mieleen myös omia merkityksellisiä ja ihania tapahtumia lapsuudesta.
Isoäiti kultainen
istuu sukkaa kutoen,
kertoo joskus monenmoista
peikoista ja prinsessoista.
Meidän mummi on pehmoinen,
niin kuin lämmin pulla.
Vaikka olisin kiukkuinen,
mummin luo saan tulla.
Isoisien merkitys on kasvanut ja he osallistuvat aktiivisesti sekä lastenhoitoon että harrastuksiin. Isoisyys tarjoaa toisen mahdollisuuden olla mukana lapsen kehityksessä, mutta vapaammin kuin itse isänä. Lasten tekemisiä voi nyt seurata kiireettömästi ja lastenlapset piristävät arkea.
Vaarilla on näkemystä,
elämästä kokemusta.
Neuvoja saamme hyviä,
ne ovat kuin kultajyviä.
Lapset kuvaavat unelmien isovanhemmakseen mummon ja papan, joilla on aikaa heille!
”Unelmien isovanhemmat ovat semmoiset, joita kiinnostavat kaikki minun jutut, sitten he kehuvat ja kannustavat kaikenlaisissa asioissa. He eivät anna liikaa karkkia, että minusta ei tule ihan nössö”- poika 10-v.
Toiminta lastenlasten kanssa
Isovanhemmuus on nykypäivänä toiminnallista sekä monimuotoista. Lastenlapsille keksitään erityistä puuhaa ja jokaiselle lapselle halutaan varata omaa aikaa.
Moni isovanhempi näkee itsellään tärkeän roolin lapsenlapsen kielitaidon sekä kulttuurisen identiteetin kehittäjänä ja ylläpitäjänä. Isovanhemmat opettavat lapselle myös tärkeitä sosiaalisia taitoja ja käytöstapoja.
Lasten ja nuorten kulttuuri on nykyisin erilaista kuin isovanhempien nuoruudessa. Lastenlapsilla onkin tilaisuus toimia oppaina isovanhemmilleen lasten ja nuorten vallitseviin kulttuureihin. Tietotekniikan ja sosiaalisen median taitojen lisäksi lapset ovat opettaneet isovanhempiaan liikkumaan uusien harrastusten parissa ja pitämään yllä terveitä elämäntapoja.
Me Aarresaaressa haluamme olla edistämässä ja luomassa unohtumattomia kokemuksia sukupolvien välillä.
Aarresaaren kursseilla tutustut toisiin isovanhempiin ja lapset saavat uusia leikkikavereita.
Lähteet
- Danielsbacka M. 2016. Grandparental investments and family dynamics in contemporary Europe Publications of the Faculty of Social Sciences
- Danielsbacka M., Tanskanen A., Hämäläinen H., Pelkonen I., Haavio-Mannila E., Rotkirch A., Karisto A. & Roos J.P. 2013. Sukupolvien vuorovaikutus. Auttaminen ja yhteydenpito suurten ikäluokkien ja heidän lastensa elämässä. Väestöliiton Tutkimuksia D 58/2013. Helsinki.
- Kiviranta S. 2014. Lapsiperheiden kokemuksia isovanhempien roolistaja merkityksestä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjeima
- Koivisto R. 2015. Monisukupolvinen arki – Isovanhempien kokemuksia elämästä lastensa ja lastenlastensa kanssa. Pro gradu -tutkielma. Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalitieteiden laitos
- Tanskanen A.O. 2014. Isovanhemmat, vanhempien lastenhankinta ja lasten hyvinvointi. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 60/2014. Helsinki: Väestöliitto
- Tanskanen A.O. 2014. Isovanhempien investointien yhteys vanhempien lastenhankintaan ja lasten hyvinvointiin. Janus. 22: 390–394.
- Tanskanen A.O. & Rotkirch A. 2014. The impact of grandparental investment on mothers’ fertility intentions in four European countries. Demographic Research. 30: 1–26.
- Tontti S. 2011. Isoäitien ja lastenlasten välisen yhteydenpidon haasteita ja esteitä Pro gradu -tutkielma Kasvatustieteet Käyttäytymistieteidenlaitos